Taimenen vaelluspoikasten selviytymistä Venäjälle järvisyönnökselle tutkitaan akustiikan avulla

Submitted by KA10003 on
Четыре кумжи отдыхают в аквариуме после того, как они были отмечены акустическими метками

Luonnonvarakeskus merkitsi viimeistä jokipoikasvuottaan eläviä luonnonvaraisia taimenia akustisilla radiolähettimillä elo-syyskuun 2020 vaihteessa Kuusamossa Kuusinkijoen Raatekoskella, parin kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajalta

PRO TROUT -projektin osana tehtävän operaation tarkoituksena on tutkia taimenten hengissä selviytymistä poikasvaelluksesta Venäjän puolelle Paanajärveen ja Pääjärveen. Tietoa smolttivaiheen kuolleisuudesta käytetään apuna Oulangan-Pääjärven vesistön taimenkantojen kestävän kalastuskuolleisuuden mallintamisessa.

Merkinnässä käytettiin vedenalaissignaalia lähettäviä keveitä radiolähettimiä, joita kiinnitettiin 68:aan sähkökalastamalla pyydystettyyn taimeneen. Kalojen liikkumista merkintäpaikan liepeiltä alavirtaan seurataan syksyn ajan Suomen puolelle asennetuilla vedenalaisilla vastaanottimilla. Merkkien signaalin lähetys on asetettu sulkeutumaan keskitalven ajaksi, jotta merkkien akut kestävät vuoden 2022 kesään asti. Venäjän puolelle vastaanottimet asennetaan ennen jäiden lähtöä keväällä 2021 odottamaan nyt merkittyjä järvisyönnökselle vaeltavia smoltteja. Syksyllä 2021 Kuusinkijoella otetaan seurantaan vielä toinen joukko nuoria taimenia.

Tutkijat arvelevat, että suurin osa nyt merkityistä ja tulevasta talvesta hengissä selviytyvistä taimenista smolttiutuu eli aloittaa vaelluksen järvisyönnökselle kevättulvan myötä. Taimenten poikasvaelluskäyttäytymisestä on niukasti julkaistua tutkimustietoa, mutta sen tiedetään voivan vaihdella saman populaation yksilöiden välillä: toiset lähtevät, toiset jäävät jokeen.

Kotiseuturakas taimenkoiras saattaa jättää vaelluksen kokonaan tekemättä ja jäädä mieluummin odottelemaan, milloin naapurikiven kolosta Venäjälle lähtenyt naaras palaa komean kokoisena kutukuoppaa kaivamaan sen kuonon eteen, 2-4 vuoden kuluttua.  Jos koiras on erityisen varhaiskypsä, se voi tuottaa maitia jo tänä syksynä ja kenties yrittää livahtaa hedelmöittämään mätimunia suurten urosten huomaamatta. Naaraatkin saattavat jättää Venäjän vaellukset tekemättä ja elellä jokitaimenena, mutta se ei ole niille lisääntymismenestyksen kannalta yhtä suotuisa elämäntapa kuin koiraille.

Kuvassa: Kuusinkijoen Raatekoski

"Syksyinen maisema Kuusinkijoen Raatekoskelta, joessa näkyy kuohuja, koivu ja mänty kaartuvat jokimaiseman ylle"