Talkootyö yksin ja yhdessä ratkaisuna vieraslajiongelmaan

Submitted by KA5046 on
Jättipalsami

Jättipalsami. © Riku Lumiaro

Yleisimmät vieraslajit, kuten lupiini ja jättipalsami, ovat levinneet laajalle. Kunnilla ei ole resursseja poistaa kaikkea alueiltaan virkatöinä – kansalaisten apua siis tarvitaan. Tehokkain tapa poistaa vieraslajeja onkin kansalaisten oma aktiivisuus. Myös pitkäjänteisyyttä tarvitaan: vieraslajiesiintymän poistamiseksi kitkentää tai niittoa tulee jatkaa vuosia.

Wikipedian määritelmän mukaan ”talkoot eli talkootyö on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne”. Talkoissa annetaan työpanos ilman korvausta. Nykypäivänä tiiviiden naapuriyhteisöjen tilalle on syntynyt talkoita eri aihealueiden ympärille. Talkoita voivat järjestää erilaiset yhdistykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt. Haitallisten vieraskasvilajien poisto on kuntien työvoiman lisäksi ollut erilaisten talkooporukoiden, kuten asukasyhdistysten ja luonnonsuojelujärjestöiden, vastuulla.

Joensuussa vieraslajitalkoiden määrä kasvaa vuosittain

Joensuussa Pielisjoen varrella sijaitsevassa Karsikon kaupunginosassa Kaisa Junninen on järjestänyt asukasyhdistyksen nimissä vieraslajitalkoita vuodesta 2014. Kiinnostus talkoiluun syntyi, kun jättipalsami alkoi levittäytyä omalle asuinalueelle. Biologina Junninen tietää, kuinka tärkeää haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen on.

Karsikon lisäksi muutkin Joensuun asukasyhdistykset ovat alkaneet järjestää vieraslajitalkoita. Junnisen mielestä tähän voi vaikuttaa jättipalsamin nopea leviäminen: ihmiset näkevät entistä selvemmin, että asialle on tehtävä jotain. Talkoiden tiellä voivat kuitenkin olla kesän muut suunnitelmat:

”Jos jotain muuta tulee talkoiden päälle, talkoot saattavat jäädä taka-alalle. Myös vesisade tai liian kuuma sää voi karkottaa talkoilijat”, Junninen pohtii.

Yhdessä talkoilu on mukavaa ja tehokkaampaa kuin yksin torjuminen. Yleensä talkoilulle varataan muutama tunti, jonka aikana talkoilijat pääsevät näkemään työnsä tulosta. Junninen kertoo, kuinka Joensuussa kolmen kesän perusteellinen jättipalsamin kitkentä tuotti tulosta:

”Pelastimme jättipalsamilta asukkaiden suosimat vadelmapensaat.”

Esimerkiksi jättipalsamin kitkentä on helppoa ja sopii myös lapsille. Mukaan kannattaa ottaa omat hanskat, kumisaappaat ja juomapullo. Pitkät hihat ja lahkeet ovat myös suositeltavat. Matalan kynnyksen talkoita on Junnisen mukaan helppo järjestää: ”Suurin ponnistus on varata kalenteriin aika ja pitää siitä kiinni.”

Soolotalkoot – korona-ajan ratkaisu haitallisten vieraslajien torjuntaan

Korona-aikaan vieraslajitalkoiden järjestäminen uhkasi loppua tai ainakin radikaalisti vähentyä. Karelia CBC DIAS ja VieKas LIFE -hankkeiden yhteistyönä suunniteltiin uusi konsepti, Soolotalkoot. Soolotalkoissa kukin voi torjua vieraslajeja tahollaan osana laajempaa yhteisöä silloin, kun itselle sopii. Talkoilla voi joko yksin tai pienessä porukassa omalla pihalla, mökillä ja puutarhapalstalla. Kasvien kitkeminen ja poimiminen vaatii aina maanomistajan luvan, joten Soolotalkoisiin kutsuttiin myös kaupunkeja ja kuntia mukaan tarjoamaan mailtaan sopivia vieraslajikohteita. Idea otettiin kunnissa innostuneesti vastaan.

Kokemusten ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa tekee työstä näkyvää ja mielekästä. Kesällä 2021 järjestetyt valtakunnalliset Soolotalkoot olivat lajissaan ensimmäiset. Ne eivät täysin korvaa perinteisiä talkoita, mutta parhaimmillaan lisäävät huomattavasti vieraslajitorjuntamääriä. Vuonna 2021 mukaan liittyi jopa 31 kuntaa. Jokainen kunta osoitti useamman alueen, joilla sai käydä kitkemässä joko jättipalsamia, lupiinia tai kurtturuusua. Soolotalkoisiin rekisteröityi yli 184 henkilöä yli 50 kunnan alueella ympäri maata. Karkean arvion mukaan vieraslajeja ilmoitettiin tai torjuttiin noin kuuden hehtaarin kokoiselta alueelta. Soolotalkoita tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina, sillä konsepti on lupaava lisä kuntien vieraslajien torjunnan haasteisiin yhdessä perinteisten talkoiden rinnalla.

teksti: Anne Holma ja Sofia Patama, DIAS-hanke

DIAS (Vieraslajit - Osaamisen ja aineistojen vaihdon yhteistyöverkosto) -hanketta rahoittaa Karelia CBC, joka on rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä.